Kirjagalleria Laterna Magica

Hanna Galtat: Merkilliset merkit, pronssiveistoksia

Näyttelyn teokset esittävät tunnettuja symboleja, jotka ovat olleet käytössämme jo tuhansia vuosia. Symbolit ovat inhimillisen tiedon ja merkitysten välittäjiä. Ne kuvaavat sopimuksenvaraisia käsitteitä, ja sitä kautta myös meitä itseämme. Teokset ovat kuvanveistäjän kirjoitusta, jossa veistäjä on täydentänyt tyhjän tilan, eli kirjainmerkistä puuttuvan kolmiulotteisen osan, omilla ajatuksillaan. Teosten muotokielessä yhdistyvät huumori ja vakavampi kannanotto symbolien moniin merkityksiin. Äärettömyys ei etene totutun sulavalinjaisesti ja hengettömästi, vaan on täynnä käänteitä ja kolhuja, kuin elämä itse. Suurempi/pienempi -merkin ryhdikäs auktoriteetti ja itsevarmuus on murtumassa. Suunnilleen onkin lipevä kieli. Kolmiulotteisessa muodossa ja heijastavalla alustalla kirjoitusmerkit voi nähdä täysin uudenlaisella tavalla ja tarkastella niiden välille rakentuvia yhteyksiä, dynamiikkaa ja vuoropuhelua.

Teokset on muotoiltu vahasta ja valettu pronssista kuusituhatta vuotta vanhalla katoavan vahan (cire perdue) menetelmällä. Pronssia, kuten muitakin metalleja, on aikojen saatossa kierrätetty aina ajanmukaisiin käyttö- ja taide-esineisiin, kuten aseisiin, työkaluihin, kirkonkelloihin, patsaisiin ja koruihin. Näyttelyn teokset kantavat siis itsessään myös sivilisaatiomme materiaalista ja teknologista muistia.

Hanna Galtat on Suomessa ja Ranskassa työskentelevä kuvataiteilija, jolla on monialainen tausta taiteen, muotoilun ja taidehistorian parissa. Hänen teoksiinsa lukeutuu veistoksia, installaatioita, painografiikkaa ja kokeellisia tekstiilejä.

Suomen Kulttuurirahasto on tukenut näyttelyä ja teosten toteuttamista.

Juha Laitalainen: Maiseman ääressä, valokuvia

Juha Laitalaisen luonto- ja kaupunkimiljöökuvista koostuva Maiseman ääressä -näyttelykokonaisuus rakentuu Laternan Kirjagalleriaan ja Kellarigalleriatilaan touko-kesäkuussa 2021. Kirjagalleriatilassa nähdään kuvia pääkaupungista teemalla Valojen ja varjojen Helsinki. Kellarigallerian täyttävät Laitalaisen taidokkaat luontokuvat.

“Elämä kun koettelee, ääreen maiseman ja veen mä mielimatkani teen.”

“Suomalaisen valokuvauksen suuri mestari, luonnon tunnelmien ja Suomen maiseman tallentaja I.K.Inha (1865-1930) löysi aikoinaan Karjalohjalla sijaitsevan Heponiemen kauneuden. Hän ihastui maisemaan siinä määrin, että rakennutti itselleen mökin Puujärven rantaan kirkkaan veden ääreen. Paikkaan,  jossa hän voisi vain muutaman askeleen mökistä astuttuaan loikoilla lähdepohjaisessa järvessä antaen aaltojen lipua kehonsa yli hiekkapohjalla maatessaan. Ollessaan mökissä kirjoituspuuhiinsa syventyneenä hän saattoi suunnata väliin katseensa mökin akkunasta järven selälle sään vaihteluita seuraten… tai kiivetä mökkinsä takaa ainutlaatuisen tammimetsän siimeksessä kallion laelle, josta avautui upea maisema Puujärven yli Karjalohjan kirkon tornin häämöttäessä horisontissa. Näin on yhä!

Luonnonmaisemien kauneutta ylistävien kuvieni kautta toivon meidän arvostavan ja myös kantavan huolta maapallostamme ja ennen kaikkea omasta elinympäristöstämme. Infrastruktuuria voimme rakentaa yhä uudestaan, mutta hävitettyä luontoa on vaikea, ellei mahdoton ennallistaa. Kotimaassamme rakennetussa ympäristössä kaupunkiluonto voi osin vielä kohtuullisen hyvin, mutta myös sen elinvoimaisuus ja maisemalliset arvot on taattava omille lapsillemme ja myös tuleville sukupolville!

Valojen ja varjojen Helsinki Kirjagalleriatilassa

Vaikka en ole paljasjalkainen stadilainen, vaan ns. “junan tuoma”, Helsinki on ollut kotikaupunkini pisimmän ajanjakson elämässäni. Kolmen vuosikymmenen aikana. Stadi on tarjonnut minulle parastaan monin tavoin. Saavuttuani junalla uuteen kotikaupunkiini Pohjanmaan rannikolta 1980-luvun alussa olin innostunut. Varsin kiihkeän sykkeen ja hektisen elämänmenon oheen vastakohtien Helsinki lähiympäristöineen tarjosi minulle toki jo tuolloin vastapainoksi luonnon rauhaa – seesteisiä näkymiä meren äärellä ja kaupunkiluonnossa aivan kaupungin ytimessä.